Kahdenväliset suhteet

Suhteet

Suomella ja Turkilla on perinteisesti hyvät kahdenväliset suhteet. Ne vahvistuivat entisestään sen jälkeen, kun Turkki sai EU-jäsenehdokasmaan aseman Helsingin Eurooppa-neuvostossa Suomen puheenjohtajuuskaudella 1999. Suomi on johdonmukaisesti tukenut Turkin EU-jäsenyystavoitetta, mitä Turkissa arvostetaan.  Maiden välinen yhteydenpito on ollut aktiivista sekä kahdenvälisesti että EU-asioiden ja kansainvälisten kysymysten merkeissä.

Kaupallis-taloudelliset suhteet

Turkki on Suomelle tärkeä markkina, jonka merkitys kauppakumppanina on vahvistunut 2000-luvulla. Suomen ja Turkin välisen kauppavaihdon kokonaisarvo oli vuonna 2018 yhteensä vajaa 1,3 miljardia euroa. Viennin arvo Turkkiin oli 2018 noin 716 miljoonaa euroa. Tuonti Turkista oli vastaavasti 552 miljoonaa euroa.
Tärkeimpiä vientituotteita Suomesta Turkkiin olivat paperi ja pahvivalmisteet, erilaiset koneet ja laitteistot, muoviaineet sekä rauta ja teräs. Tuonti Turkista koostui suurelta osin autoista, vaatteista ja muista tekstiilituotteista. Turkin suosio lomakohteena on myös yhä vahva. Monet suomalaiset ovat lisäksi hankkineet omistukseensa loma-asuntoja Välimeren rannikolta.
Turkissa on suomalaisomistuksessa arviolta 80 yritystä. Suomessa sitä vastoin toimii vain vähän turkkilaisomistuksessa olevia yrityksiä, ja turkkilaisyritysten kiinnostus investoida Suomeen on ollut toistaiseksi vähäistä.
Turkin markkinoilla on edelleen lähitulevaisuudessa runsaasti kasvupotentiaalia, ja Turkki voi toimia myös siltana moniin Lähi-idän, Etelä-Kaukasian ja Keski-Aasian maihin. Yksittäisistä toimialoista esimerkiksi tieto- ja viestintäteknologiaan (ICT), ympäristösektoriin (Cleantech) sekä terveydenhoito- ja hoiva-alaan liittyvällä osaamisella olisi potentiaalista kysyntää Turkin markkinoilla. Energiasektorilla yhteistyömahdollisuuksia voisi löytyä bioenergian hyödyntämisessä ja kaukolämmön, jätehuollon sekä energiatehokkuuden kehittämisessä.
Suomen ja Turkin kaupallis-taloudellisia suhteita edistävät Team Finland -toimijoina Suomen Ankaran suurlähetystö ja Business Finlandin Istanbulissa sijaitseva vientikeskus. Muita toimijoita ovat mm. Suomalais-turkkilainen kauppakilta Istanbulissa sekä Suomen viisi kunniakonsulia Turkissa.

Kulttuurisuhteet

Suomi ja Turkki solmivat vuonna 1978 kulttuurisopimuksen, jonka tavoitteena on ollut vahvistaa maiden välisiä ystävällisiä suhteita sekä edistää ja kehittää yhteistyötä kulttuurin, opetuksen ja tieteen aloilla. Viimeisin sopimukseen liittyvä kulttuurivaihto-ohjelma Turkin ja Suomen välillä allekirjoitettiin vuonna 2007.
Suomen Ankaran suurlähetystö edistää suomalaisen kulttuuriin tunnettuutta Turkissa. Erityisesti opetusalan seminaarit ja designyhteistyö ovat herättäneet Turkissa mielenkiintoa. Edustusto tarjoaa myös vuosittain yhdessä ulkoministeriön kanssa turkkilaisille toimittajille ja kulttuurialan vaikuttajille mahdollisuuksia vierailla Suomessa ja luoda yhteyksiä suomalaisiin kulttuurisektorin toimijoihin.

Historia

Turkki (Osmanivaltio) tunnusti Suomen 21.02.1918 Suomen valtuuskunnan käydessä Turkissa hakemassa tunnustusta uudelle maalle. Valtuuskunnan jäsen Professori J.J. Mikkola kuvasi heidän saamaansa vastaanottoa seuraavasti: "Vieraanvaraisuus ja ystävällisyys oli satumainen. Kaikki sultanista sanomalehtimiehiin asti kohtelivat meitä suomalaisia Turkin kansan pohjoisina ja rakkaina sukulaisina, jotka vuosituhansien eron jälkeen oltiin tavattu uudestaan." Näin siitä huolimatta, että virallisesti Suomi entisenä Venäjän suurruhtinaskuntana oli yhä sotatilassa Turkin kanssa.
Diplomaattisuhteet Turkin ja Suomen välille solmittiin 9.12.1926, mitä edelsi joulukuussa 1924 allekirjoitettu maiden välinen ystävyyssopimus. Suomea edustettiin Turkissa väliin Bukarestista ja väliin Roomasta tai Budapestista käsin. Turkkilaiset nimittivät ensimmäisen lähettiläänsä Suomeen vuonna 1926. Ensimmäiset 20 vuotta hän toimi Tukholmasta käsin.
Suomen ja Turkin välinen kauppasopimus solmittiin 1920-luvulla. 1937 Istanbuliin perustettiin kaupallisen avustajan virka. Euroopan tilanteen kiristyessä vuosikymmenen loppua kohti Turkin tärkeä poliittinen asema huomioitiin. Lopulta elokuussa 1940 A.S. Yrjö-Koskinen nimitettiin Suomen erikoislähettilääksi Ankaraan.
Suomen ja Turkin hyvistä suhteista huolimatta yhteistyö oli pitkään maantieteellisestä etäisyydestä johtuen melko vähäistä. 1964 Ankarassa allekirjoitettiin sopimus yhteistyöstä Suomen ja Turkin välillä, jonka puitteissa harjoitettiin muun muassa elektroniikka-alan yhteistyötä. Esimerkiksi Istanbulissa konsulina toiminut Esko Tammivuori oli perustamassa Nokian (ent. Suomen kaapelitehdas) kaapelitehdasta Turkkiin 1963. Türkkablo, jonka hallituksen puheenjohtajana hän toimi, oli ensimmäisiä merkittäviä suomalaisia teollisia investointeja ulkomaille.
Tasavallan presidentti Urho Kekkonen vieraili Turkissa 1971 ensimmäisenä pohjoismaisena valtionpäämiehenä 250 vuoteen. Vastavuoroisesti presidentti Fahri Korutürk kävi Suomessa 1977, ja tämän jälkeen muitakin valtiovierailuja tehtiin aika-ajoin. Presidentti Martti Ahtisaari teki valtiovierailun Turkkiin vuonna 1999, presidentti Abdullah Gül vieraili Suomessa syksyllä 2008 ja presidentti Tarja Halonen Turkissa keväällä 2011.
Vuonna 1982 alkoi suomalaisten laajamittaisempi matkailu Turkkiin, kun lomalennot Marmarikseen aloitettiin. Vuonna 1987 tarjontaan tulivat myös Alanya ja Side.
Suomi tuki Turkin EU-jäsenyyttä ensimmäisten joukossa. Turkki hyväksyttiin EU:n ehdokasvaltioksi Eurooppa-neuvoston Tampereella pidetyssä huippukokouksessa vuonna 1999. Kahdenväliset yhteydet tiivistyivät ja monipuolistuivat 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Tästä on osoituksena mm. Suomen ja Turkin yhteinen rauhanvälitysaloite YK:ssa vuonna 2011.
Maittemme väliset poliittiset suhteet ovat hyvät ja mahdollisuuksia kaupallisen yhteistyön tiivistämiseksi on paljon. Suomi tunnetaan Turkissa erityisesti koulutuksen, korkean teknologian ja muotoilun maana.
Suomen edustustonpäälliköt Turkissa
Väinö Tanner, va. asiainhoitaja (Bukarest) 1920-1923
Pontus Artti, lähettiläs (Rooma) 1931-1934
Onni Talas, lähettiläs (Budapest) 1934-1940
Aarno Armas Sakari Yrjö-Koskinen, lähettiläs 1940-1951
Asko Ivalo, lähettiläs 1951-1954
Bruno Kivikoski, lähettiläs 1954-1958, suurlähettiläs 1958-1959
Aaro Pakaslahti, suurlähettiläs 1959-1966
Hans Ruben Martola, suurlähettiläs 1966-1967
Åke Frey, suurlähettiläs 1968-1974
Wilhelm Schreck, suurlähettiläs 1974-1976
Ulf-Erik Slotte, suurlähettiläs 1977-1983
Klaus Castrén, suurlähettiläs 1983-1986
Mauno Castrén, suurlähettiläs 1986-1991
Risto Kauppi, suurlähettiläs 1991-1995
Jan Groop, suurlähettiläs 1995-1997
Björn Ekblom, suurlähettiläs 1998-2000
Garth Castrén, suurlähettiläs 2000-2004                            
Maria Serenius, suurlähettiläs 2004-2008
Kirsti Eskelinen, suurlähettiläs 2008-2012
Nina Vaskunlahti, suurlähettiläs 2012-2016
Päivi Kairamo, suurlähettiläs 2016- 2019